Ystävyys – yhteydenpitoa yhdessä
Ystävyys tarkoittaa kahden tai useamman ihmisen välistä ihmissuhdetta, jota pidetään tuttavuutta läheisempänä – tosin molemmissa on eritasoista läheisyyttä. Ystävyyttä ja tuttavuutta ajatellaan usein saman jatkumon osina. -Wikipedia-
Elämässä on aikoja, jolloin miettii omaa elämäänsä enemmän kuin toisinaan. Erityisesti Joulun aika saa minut mietteliääksi ja varsin usein herkistymäänkin. Silloin läheisten merkitys, tai heidän puute, korostuu.
Jokaisella meistä tulisi olla hyviä muistoja lapsuudesta. Lämpimiä kokemuksia tapahtumista, tuoksuista, ilmeistä, äänistä. Kaikesta siitä, milloin voitiin olla huoletta, pelkäämättä ja murehtimatta. Turvassa. Mutta entä jos ei ole. Vaikka kuinka pinnistäisi, päällimmäisenä on muistot huutamisesta, pelosta ja epäonnistumisesta.
Vuosien myötä elinpiiri laajenee. Ensin oman pihan ulkopuolelle, kouluun, opiskelupaikkakunnille, työyhteisöihin jne. Uudessa ympäristössä on aina ihmisiä, jotka tuntuvat heti mukavilta, toiset etäisiltä, osa koppavilta. Joku hössöttää ja joku laukoo faktoja. Meillä kaikilla on oma roolinsa kyseisessä yhteisössä. Mutta jonkun kanssa vain synkkaa paremmin. Joku tuntuu heti siltä, kuin olisi tuntenut aina.
Osa ystävistä on seurannut mukana lapsesta asti, osa tarttunut kelkkaan aivan hiljattain. Mikä on se yhdistävä tekijä milloinkin, sitä on vaikea sanoa. Ystävyys on kuin parisuhde. Sitä pitää hoitaa. Vuorovaikutteisesti, elämäntilanteet huomioiden. Aikuisenakin saa loukkaantua. Sitä varten sitä ystävyydeksi kutsutaankin.
Ystävyys väsyy yksipuoliseen yhteydenpitoon. Alkuun taistelee, kyselee, suunnittelee. Mutta vähitellen se hiipuu, itkee ja luovuttaa. Kovankin kuoren alla asuu monesti lämmin sydän, joka kaipaa sen puhelinsoiton tai elokuviin kutsun. Elämässä ei saa olla liian kiire <3
Nalle Puh ja Nasu kävelivät polulla.
Nalle Puh kysyi yllättäen ”Nasu?”.
”Mitä?” kysyi Nasu.
”Varmistin vain, että olet siinä YSTÄVÄNI!”
Todellakin! Tämä postaus kolahti! <3
Kiitos <3